Sukumme merkittäviä henkilöitä - kautta aikojen!

Alkupuhe

Sukuamme on tutkittu menestyksekkäästi ja kauas menneisyyteen entisen puheenjohtajamme toimesta.
Näillä sukuseuran verkkosivuilla nostamme esiin muutaman historian kätköistä löytyvän sukuumme liittyvän henkilön tarinan, alkaen 900 luvulta jKr. Kiovan Rusin valtakunnassa vaikuttaneesta rouvasta, jota vieläkin muistetaan joissakin piireissä.

HARALD KAUNOTUKKA

Harald Fairhair, "Kaunotukka" (Harald hinn hàrfagri, Harald Hårfagre)

Tämä etäinen sukulaisemme vaikutti Norjan eteläisessä osassa n vv. 850–933 jKr.
Hänen tarinansa perustuu pääasiassa saagoihin Norjasta ja Islannista, jotka on kuitenkin kirjoitettu vasta n. 1200 luvulla. Mikä on totta ja mikä tarua vaihtelee tutkijan ja aikakauden mukaan.
Haraldia pidetään joka tapauksessa Norjan valtion yhdistäjänä ja ensimmäisenä kuninkaana vielä nykyäänkin.
Ennen kansallisvaltioiden syntymistä alueilla vaikutti useita heimovaltioita, kuten Suomestakin tiedämme: hämäläiset, pirkkalaiset, karjalaiset ym., niin oli tilanne myös muualla Pohjoismaissa. Kansallisvaltiot syntyivät pääosin vasta viikinkiajan lopulla n 1050–1100.
Harald peri kuninkuuden isältään Halvdan Mustalta jo kymmenvuotiaana. Hänen valta-alueensa oli Norjan kaakkoisosassa. Jo vuonna 866 hänen kerrotaan valloittaneen joukkoineen useita pieniä kuningaskuntia ja n. vuonna 872 hänen kerrotaan julistautuneen koko Norjan kuninkaaksi voitettuaan Harsfjordin taistelussa vastustajansa. (uudempi tulkinta pitää taistelun ajankohtaa n. vuosissa 890–900)
Mistä sitten lisänimi on saanut alkunsa? Saaga kertoo teatraalisesti, että Harald kieltäytyi leikkaamasta hiuksiaan ja partaansa ennen kuin Norja on kokonaisuudessaan yhdistetty. Siispä Kaunotukka ei liene ihan osuva suomennus, ehkä takkutukka olisi parempi kuvaamaan asiaa??
Valtaan päästyään Harald oli kova hallitsija ja verotuskin oli korkeaa, josta syystä muuttoliike pois maasta oli vallalla. Norjasta siirtyi heimojen mahtimiehiä ainakin Skotlantiin ja Irlantiin, mutta todennäköisesti myös Islantiin. Harlad oli näin osaltaan vaikuttamassa viikinkiretkien kasvuun.
Haraldin todellinen valta-alue lienee ollut lounainen Norja, mutta hän valvoi kaupankäyntiä myös pohjoisille alueille. Muualla todellista valtaa käyttivät paikalliset päälliköt ja näin Harald tuli kehittäneeksi maakuntahallintojärjestelmän.
Haraldin aikaan paikallisena vallitsi skandinaavinen muinaisuskonto.
Haraldilla oli useita vaimoja ja myös perillisiä eri vaimojensa kanssa ja niinpä Haraldin valtakauden loppua varjostivat hänen lukuisten perillisensä väliset keskinäiset taistelut vallasta.
Harald luovutti ylimmän vallan pojalleen Eerik Verikirveelle, mutta Haraldin valtakauden jälkeen maahan syntyi jälleen useampia kuningaskuntia.
Uusi yhdistyminen tapahtui Olavi Pyhän toimesta vuonna 1015, jolloin myös kristinusko vakiinnutti asemansa ainoana virallisena uskontona.
Sitten niistä tietolähteistä.
Kuten aiemmin kerrottu Haraldin historiasta ei ole kattavaa aikalaisdokumenttia, vaan tarinat on kirjattu 200–300 vuotta tapahtumien jälkeen, ja tarinan kirjoittajilla on varmaankin ollut oma tarkoitusperänsä tarinan juonta kirjatessaan.
Jokseenkin selkeä yksimielisyys on kuitenkin siitä, että Harald 1 on ollut todellinen henkilö ja osansa kansallisvaltion kehittymisellä hänellä on ollut.

Joitakin vuosia sitten tehdyssä TV-sarjassa Viikingit Harald esiintyy yhtenä päähenkilönä kausilla 4-6. Hänen hahmoaan esittää suomalainen Peter Franzen. Haraldin isää Halvdan Mustaa esitti Jasper Pääkkönen.

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Harald_Kaunotukka
https://www.britannica.com/biography/Harald-I-king-of-Norway

PYHÄ OLGA

Olgan tarina

Lähteenä Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olga_(Kiova)

Nuoruus
Olga syntyi n. vuoden 890 paikkeilla, tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Myöskään varmuutta lapsuuden kotiseudusta ei tiedetä. Oletetaan hänen asuneen Pihkovassa ja olleen korkea-arvoisesta viikinkiperheestä.
Nimi Olga on johdettu skandinaavisesta Helga nimestä.
Niin tai näin, ajan tavan mukaan isä Oleg järjesti tyttärensä naimakaupat vuonna 903 Rurikin veljenpojan ruhtinas Igorin kanssa.
Rurik oli legendaarinen varjagi, eli idänretkiä tehnyt viikinkipäällikkö. Varjagit olivat lähtöisin Ruotsin alueelta ja lienevät poikenneet Suomessakin matkoillaan idän jokia pitkin kohti etelää. Rurikia pidetään Kiovan Rus valtion (n.880–1250 jKr.) perustajana. Valtakuntaan asettui valtaosin itäslaavilaista alkuperää olevaa kansaa. - Mahdollisesti nykyukrainalaisten ja venäläistenkin esi-isiä.
Olga siis siirtyi Kiovaan ja eleli liitossa Igorinsa kanssa. He saivat myöhemmin n v. 942 Svjatoslav pojan.
Igorille kuitenkin kävi ikävästi, kun hän oli asemansa velvoittamana keräämässä veroja toiselta slaavilaiselta heimolta drevljaaneilta.
Heistä verotus oli yllättäen liian ankaraa, joten he ratkaisivat asian teloittamalla veron kerääjä Igorin.
Kosto
Vaan eivätpä ymmärtäneet tekojensa seurausta.
Nimittäin Olgan kosto oli hirmuista. Tästä voinee päätellä, että Olgan liitto oli ollut hyvinkin läheinen ja onnellinenkin.
Olga nousi sijaishallitsijaksi vuonna 945, koska kruununperijä oli vasta pikkupoika n 3-vuotias ja toimi hallitsijana vuoteen 957 asti.
Igorin surma tuntui pohdituttavan drevljaanejakin ja niinpä ruhtinaansa Mal laittoi delegaation kosimaan Olgaa puolisoksi itselleen. Tavoitteena oli saada verovapaus ja Kiovan johtajuus omiin käsiin.
Vaan Olgapa ei asiaan innostunut vaan määräsi koko 20 päisen delegaation haudattavaksi elävältä.
Ja olipa hän pyytänyt Malia lähettämään vielä toisenkin lähetystön Kiovaan, jo ennen kuin haudatutti ensimmäisen.
Tälle porukalle hän oli lämmityttänyt saunan, jotta pitkän matkan rasitukset helpottaisivat.
ja kyllä ne helpottivatkin, koska kun lähetystö oli siirtynyt löylyttelemään, Olga määräsi teljettäväksi ovet kiinni ja saunan poltettavaksi maan tasalle.
Eikä Igorin surma tullut vielä silläkään hyvitetyksi, vaan nyt Olga päätti lähteä käymään Malin mailla ja halusi järjestää muistotilaisuuden miehensä kunniaksi. Hän juotti osallistujat pökerryksiin ja surmatutti koko porukan.
Kronikat kertovat jopa viidentuhannen ihmisen teloituksesta. Arvokas oli siis Igorin henki ja hirmuista Olgan kosto, joka ei talttunut vielä tähänkään temppuun.
Hän viimeisteli tekonsa piirittämällä joukoillaan drevljaanien asuinpaikan Iskorosten (nykyisin Korosten Ukrainassa)
Rauhanehtona hän esitti, että kylä säästyisi, jos joka talosta toimitettaisiin hänelle kolme kyyhkyä ja varpusta.
Se ei kuitenkaan ollut tarkoitus, vaan linnut saatuaan Olga määräsi lintujen jalkoihin kiinnitettävän rikillä kyllästetyn kangaspalan, joka tuikattiin tuleen ja päästettiin linnut vapaiksi. Ne tietenkin lensivät kotipesiinsä ja niinpä koko kylä syttyi yhtä aikaa tuleen. Asukaat, jotka pelastuivat palosta, vangittiin ja karkotettiin tai myytiin orjiksi.
Katumus?
Tämän tehtyään Olga ilmeisesti koki kostetun tarpeeksi, mutta myöhemmin asiat luultavimmin alkoivat häntä vaivata ja hän haki pelastusta kristinuskosta, koska vuonna n. 957 hän kävi Konstantinopolissa ja sai siellä ortodoksisen kasteen sekä uuden nimen Helena.
Hän lähestyi myös Pyhää saksalais-roomalaiseen keisarikunnan keisari Otto Suurta, jota hän pyysi lähettämään katolisen kirkon edustajan nimittämään piispan ja pappeja kiovalaisille. Tämä tehtävä jäi kuitenkin kesken.
Olga kuoli 11.7.969. Hän koetti loppuunsa asti käännyttää poikaansa kristinuskoon, siinä kuitenkaan onnistumatta. Svjatoslav kuitenkin suostui järjestämään Olgalle kristilliset hautajaiset. Olgan hauta tuhoutui mongolien hyökkäyksessä 1240, kun Kiova hävitettiin maan tasalle.
Ja lopuksi.
Sekä roomalais- että kreikkalaiskatoliset kirkot ovat julistaneet Olgan pyhimykseksi ja ukrainan ortodoksit ovat kohottaneet hänet "apostolien vertaiseksi"
Olgaa muistetaan ortodoksisissa kirkoissa hänen kuolinpäivänään 11.7.