Sukuhistoriaa
Mäen suvun perimä on 1700-luvulta lähtien vahvasti Loimaan seudun savisessa mullassa. Suvun kantaisiä ovat yhtäältä Annan puolen esi-isät Loimaan kunnankirjuri Clemet Welonius ja Uudenmaan ja Hämeen läänin jalkaväkirykmentin kersantti Erik Henriksson Winberg ja toisaalta Juhon puolen torppari Yrjö Heikinpoika Vampulan Kukonharjasta sekä torppari ja pitäjänsuutari Job Heikinpoika Willgren Loimijoen Vilvaisista. Sekä Welonius että Winberg ovat avioliittojensa kautta tuoneet sukuun perimää keskiajan Suomi-Ruotsin merkittävistä aatelis- ja vallanpitäjäsuvuista. Ruotsin ja Tanskan kuningassuvut ja sitä kautta keski-Euroopan ruhtinassuvut kuuluvat myös suvun esivanhempiin.
Annan tarina
Anna syntyi Loimaan Orisuolla torppariperheeseen 9.12.1889. Hänen isänsä Wilhelm (Ville) Rekola oli jatkanut isänsä Joseph Winbergin (myöh. Männikkö) tilanpitoa Orisuolla sijaisevassa Haaran kylän Ala-Lassilan Männikkö-nimisessä torpassa. Avioliitossaan vanhan metsämaalaisen Markulan talollissuvun jälkeläisiin kuuluvan Iida Lintulan kanssa Ville sai yksitoista lasta, joista Anna oli kuudenneksi vanhin. Annan nuoruusvuodet kuluivat oman torpan taloudessa äidin apuna. 20-vuotta täytettyään hän hakeutui piiaksi lähistöllä sijaitsevan Majanojan kylän Sepän taloon, jossa hänen työsopimuksensa jatkui aina vuoteen 1915 saakka. Kun isä Ville osti silloisesta Oripäästä Saukkomäen tilan, Anna siirtyi vanhimman lapsensa Arvon kanssa perheen mukana Saukkomäkeen, jossa hän tutustui tulevaan mieheensä Juho Kärkäiseen. Vuonna 1925 he ottivan tilan mukaan perheelleen sukunimen Mäki. Juholle ja Annalle syntyi kahdeksan lasta, joista vanhin poika - Aarne - antoi henkensä isänmaan puolesta toisessa maailmansodassa. 1940-luvun lopulla Anna sairastui vatsasyöpään ja menehtyi siihen tammikuussa 1950.
Kuvassa Anna oikealla, vieressään Rauha-sisko ja Vihtori-veli.
Juhon tarina
Juho syntyi vuonna 1896 Alastaron Wirtsanojan Kurjella työmies Matti Matinpoika Auvisen ja tämän vaimon Wirtsanojan Wasun torpasta kotoisin olleen Maria Wilhelmiinan lapseksi. Perhe muutti kymmenkunta vuotta myöhemmin Sikilän Kärkäsiin, jossa Juho vartuttuaan tutustui naapurustossa asuvaan häntä muutamaa vuotta vanhempaan Annaan. Seurustelun tuloksena pari kihlautui v. 1918. Vapaussodasta johtuen avioliiton solmiminen viivästyi vuoden 1919 lopulle, jolloin ensimmäinen lapsi oli jo syntynyt. Juho siirtyi naimisiin mentyään kotivävyksi Saukkomäkeen ja sai sen isännyyden Annan isän Villen kuoltua. Juho tuli tunnetuksi ahkerana viljelijänä, joka valveutuneesti seurasi aikaansa ja oli mukana paikallisten osuustoiminnallisten yritysten kuten Hanhijoen sekä Alastaron osuuskassan ja Alastaron osuusmeijerin hallinnossa. Hän oli mukana myös Hanhijoen maamiesseuran toiminnassa ja osallistui aktiivisesti suvun arvoille tärkeään suojeluskuntatoimintaan toimien toisen maailmansodan aikana kotirintamalla mm. Hanhijoen kyläpäällikkönä. Annan kuoleman jälkeen hän avioitui Helena Parpon kanssa ja otti huolehdittavakseen tämän edellisen avioliiton lapset. Heille syntyi lisäksi vielä yksi yhteinen lapsi.